Eka valkkatunti Hraunarilla takana. Pitääkin kirjotella tänne ni vois itekki muistaa mitä käytii läpi.. Kokeilen päivittää tätä tämmösen kännysovelluksen kautta :)
Vähä jänskätti mitä valmentaja sanoo mut oltiin kuulemma tehty kotiläksyt :) Hraunar oli kaikenkaikkiaan vakaampi, myös siirtymisissä. Otti myös pidempää askelta takaosalla. Joten eikun seuraavaan asiaan. Alettiin työstää iiiihan hidasta tölttiä, melkein käyntiä. Niin et se hädin tuskin tölttää mut liikkuu vakaasti kuitenki eteen. Nythät Hraunar on vähän epävarma kuulusko töltätä vai mennä käyntiä. Tarkoitus olis pysyä melkein välimuodossa.
Välillä se meinas kaatua kädelle ja mennä kuolaimen alle. Ei ollut silloin tasapainossa. Mä tuppaa sillon reagoimaan heti ja räpeltää jotain kuten nyppiin sitä irti tai ylös. Pitäisikin vaan odottaa että se pääsee itse tasapainoon. Voi kyllä esim hidastaa tai kääntää tai jotain auttaakseen sitä tasapainoon mut ei alkaa räpeltää ohjilla heti niinku mä tuppaan tehdä.. Mun on niin vaikee antaa käsien vaan olla. Tosin oli mun kädet kuulemma vakaantunu nyt mut edelleen saa asiaan keskittyä.
Jatketaan siis tästä seuraavalla tunnilla tänään.
Toka valkkatunti
Aika hyvä fiilis tokan tunnin jälkeen :)
Sain mielenkiitoisia ideoita.
Mentiin siis sellaisella kaavalla että ensin mentiin sitä niukinnaukin tölttiä. Heti jos Hraunar alkoi painaa kädelle, mennä kuolaimen alle tai tahti muuttui epäpuhtaaksi, eli toisinsanoen ei ollut tasapainossa, käännettiin ympyrälle tai vaihdettiin suuntaa.
Ympyrällä pysyttiin niin kauan että kylki pehmeni/taipui. Pääasia oli siis kyljen pehmeys, ei kaulan taipuminen. Sisäapuja sai toki käyttää mutta vain pehmeänä singnaalina. Ei siis lähdetty potkimaan sisäpohkeella jos ei taipunut.
Ohjasapuina johtava sisäohja ja ulko-ohja tuotiin myös kaulan ulkopuolta vasten. Käytännössä siis voltille kääntäessä siirrettiin molemman kädet voltin puolelle. Siis voltilla oikeaan molemmat kädet siirrettiin oikealle.
Jos hevonen kaatui sisälle, piti pienentää volttia ja odottaa.. Hevonen tulisi väsymään pienellä voltilla olemiseen ja haluaisi itse suuremmalle voltille.. ja kas.. taipuikin yhtäkkiä ihan itse :) Tuolla nanosekunnilla piti päästää hevone suoraksi = palkinto.
Pikkuhiljaa lisättiin tempoa eli vaikeusaste lisääntyi myös. Jos tuli ongelmia niin käännettiin yllä olevan kaavan mukaan voltille ja pysyteltiin hetken pidempään siinä temmossa ennenkuin kokeiltiin taas nostaa tempoa.
Lopuksi kokeiltiin tätä myös ravissa. Ohja sai olla aika löysällä. Tällöin tietenkin Hraunar pyrki lisäämään tempoa ravissa. En saanut puuttua tähän suoralla pidätteellä vaan käännettiin ympyrälle kuten aiemmissa harjoituksissa jolloin vauhti hidastui. Kun kylki myös pehmeni ja hevonen oli tasapainpssa,päästettiin hevonen taas heti suoraksi.
Huomenna vielä yksi valmennustunti :)
HUOM! Näitä sepustuksia ei saa sitten ottaa absoluuttisina totuuksina ja ohjeina. Kaikki harjoitukset täytyy tehdä hevoskohtaisesti ja näissä asioissa on niin paljon pieniä tärkeitä yksityiskohtia joita ei pysty selittämään kirjoittaen ja voi ymmärtää väärin. Ja olen mäkin voinut ymmärtää nämä väärin ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti