Hraunarin kanssa kiikunkaakun

Hraunarin kanssa sit koitettiin taas tänään muistella valmennuksessa tulleita kotiläksyjä.
Tuntuu et aina kestää jonkun viikon et oikein kunnolla valmennuksen jälkeen sisäistää miten joku harjoitus tehdään ja miten se oikein toimii. Koitin pitää kädet hyvinkin passiivisena. Mä oon sellanen ylinäpertäjä ja sain mm. läksyksi passivoida mun käsiä. Yleensähän lähtee heti pelaamaan käden kanssa jos hevonen tulee liikaa kädelle. Nyt piti koittaa irroittaa hevonen ohjalta (tai mikä tahansa on ongelmana minkä syy on epätasapaino) viemällä se oikeaan tasapainoon vaihtamalla äkkiä suuntaa tai kääntämällä voltille niin että molemmat kädet siirtyvät sisäpuolelle ja odotetaan että hevonen löytää tasapainon itse = taipuu kyljestään ja etu- ja takajalat kulkevat samaa uraa. Toki annetaan sisäpohkeella signaali mennä ulospäin/taipua voltilla. Ei lähdetä kuitenkaan sillä taistelemaan. Jos/kun hevonen kaatuu sisälle niin antaa kaatua ja pienennetään vaan ympyrää niin että väsyy pienellä piipertämiseen ja haluaa itse ulos = isommalle ympyrälle jolloin siis taipuu ja kylki pehmenee.

Suunnan vaihdossa tai voltilla välillä tunsinkin että hevonen keveni kun taipui ja tuli tasapainoon. Samalla se oli tavallaan tasapainoilua töltin ja käynnin rajamaastossa. Kun ympyrä pieneni riittävästi tai tehtiin napakka suunnanvaihto, hidastui myös vauhti, hevonen joutui odottamaan, eli siis tuli oikeaan tasapainoon ja keveni edestä. Siinä rajamailla kiikkuessa hevonen joutui työskentelemään kovasti koska ei voinut kaatua silloin etupainoiseksi, siis jos ratsastaja oli hereillä ja kieppas ympäri heti jos meinas kaatua eteen. Siksi hevonen tietysti koitti joko hidastaa tai kiihdyttää.
Se on vähänkuin mäenharjalla taiteilua. Jos menet liikaa eteen, vauhti kiihtyy ja hevonen tulee kädelle ja etupainoiseksi. Jos hidastat liikaa, hevonen siirtyy käyntiin. Siinä harjalla pitäis pystyä keikkumaan ni olis hyvä.
En tiedä oonko ymmärtänyt lainkaan oikein mutta koitan tätä kirjoittaa siksikin että käsittäisin itsekin asiaa paremmin.

Lopuks harjoteltiin niitä laukannostoja. En kyllä nyt saanut yhtään toimimaan nostoja niinku olis pitäny harjotella. Hevonen vaan alko kiehua ja käydä hiilenä. Päädyin tekemään nostoja kuitenkin keskiympyrällä ja siinä ne sujuikin jouhevammin. Otin puoli kierrosta laukkaa ja puoli kierrosta tölttiä vuorotellen. Joskus kieputin pienempää volttia siihen väliin että sain parempaan tasapainoon töltissä ennen laukkaa. Oikea laukka tuntuikin yllättävän vaikealta nostaa. Laukka sinänsä ei ollut vaikeaa oikeaan mutta väärää tarjottiin usein.