Vihdoin videomateriaalia!

Vihdoin sain tänään kuvaajan zoomailemaan videokameralla! Tosin sää ei todellakaan suosinut mutta oli todella tärkeää itselle nähdä. En ehtinyt Eikkaria tänään ratsastaa mutta Hraunarin ratsastusta saatiin kuvattua. Ei se nyt ainakaan ihan takapakkia näyttänyt mennen, ihan positiivinen fiilis oli videot katseltuani. Ei meinaan tuntunu siltä et olis menny niinku voi parhaimmillaan mennä mut ihan siedettävältä näytti siihen nähden.

Oon tätä funtsaillu ennenkin.. On se hassua kuinka kropan hallinta muuttuu tietyissä tilanteissa. Siis kuten kisatilanteessa. Huomaan saman ilmiön myös silloin kun kuvataan videolle! Se on sinänsä vähän hassua kun eihän siinä jännittää pitäisi kun mähän voin ite päättää näkeekö sitä videoo kukaan vai ei. Paineita luo kuitenkin se että on harvinaista herkkua että kukaan ehtii kuvata. Toinen tekijä on se että haluaisin niiiiin kovasti nähdä miltä se hepo näyttää sillon ku se tuntuu ihan sikahyvältä.. sillon ku kukaan ei näe.. Ja kun koitan niiiiin kovasti saada sen hetken tallennettua niin koossa on samat elementit ku kisoissakin: sen on onnistuttava juuri NYT ja täydellisesti!

Sinänsä siis hyvää kisahermojen harjoittelua tuo videoiminen..
Sekä kisasuorituksen, että videoinnin jälkeen oon aivan rättipoikkiloppupuhki. Siis fyysisesti ja ihan yhden hevosen ratsastamisesta. Sekin kertoo että jännitän ihan liian montaa ylimääräistä lihasta. Yritän liikaa. Tiedostan että unohdan hellittää ja myödätä hyvin helposti tuossa tilanteessa. Tiedän että pyydän monesti "ihan vain varmuuden vuoksi". Siis pyydän liikaa, pidän pakettia kasassa liikaa enkä anna hevosen hengittää. Enkä itseni..

Nää ongelmat oon tiedostanut kyllä jo pitkän aikaa ja olen kyllä onnistunutkin monissa kisasuorituksissa välttämään noita hyvälläkin menestyksellä. Avain kaikkeenhan on juuri se että tiedostaa virheensä jolloin niille voi alkaa tehdä jotain. Tästä siis sain taas tänään muistutuksen kun tähän ongelmaan taas törmäsin tuon videoinnin myötä.

Ai että videoita pitäis sit tähän laittaa..?

No tässä ekassa videossa meennään tuota harjoitusta (Lue tästä lisää) missä puolitan keskiympyrää. Ympyrän poikki siis könökönöhädintuskin-töltissäja ympyrän uralle tultaessa laukannosto. Oikea laukka (tai sen nosto) on meillä siis ollu tuo murheenkryyni. Tässä vielä tämä hieno taideteos:

Tuon jälkeen sit tölttiä ja temmonvaihteluita siinä sunmuuta sellasta säätöä. Vähä pakkas kaatuu eteen välillä.. Kattelkaa jos kestätte ;) ..ja jos tää nyt edes suostuu tähän latautumaan..

Pieni "EI NÄIN" -pätkä ;)

Lopuks käytiin testailemassa nelosvaihdetta tiellä vähä isommilla kierroksilla:

Ja vielä vitosvaihdetta silmään!

Passia ollaan menty viimeksi PM kisoissa Ruotsissa.. nyt päätin sitten koittaa varovasti lähteekö irtoamaan. Siirsin passiin vähän tunnustellen ja sitten varovasti kaasua.. ja lähtihän se ;)