Lisää reikiä..

Eikkarin vasen etunen oli laskenut aika hyvin, polvessa oli hiukkasen pehmeyttä. Ei se rutikuiva ollut mutta sellainen normaaliksi laskettava. Vasen takanen taas oli melkein yhtä paksu kuin eilenkin.. Ja sitten tein taas yhden reikälöydön lisää. Vasemman takasen kintereen päässä oli sit uus pieni palkeenkieli :/ ..perskeles.. Se ei ollut vielä ainakaan turvonnut tai kuuma mutta kylmäsin/lutrasin ja puhdistin sen hyvin.

Päätin käydä liikuttamassa hyvin kevyesti. Kun nuo jalat vähän impparilta näyttäisivät niin käsittääkseni olisi kuitenkin hyvä vähän liikutta kuitenkin. Taas tuppas aluks oleen kovin kiiru käynnissä mut suht käynniksi luettavassa askellajissa onnistuimme pysymään. Järjestin sählälle kovasti ohjelmaa niin alkoi rentoutua. Pari muuta ratsukkoa oli myös kentällä ja Eikkari tuntuikin rentoutuvat oikein harvinaisen hyvin. On ERITTÄIN harvinaista että saan ratsastusseuraa kun useimmiten ratsastan viikolla aamupäivisin. Pari muutakin kertaa olen joskus ollut samaan aikaan muiden kanssa kentällä ja silloinkin Eikkari on keskittynyt paremmin kuin normaalisti.

Ei se siis yksinään mitenkään huutele muiden perään ja lähtee kyllä pihasta muiden luota ihan kyselemättä. On siis kaksi vaihtoehtoa: Joko kavereiden olo kentällä rauhoittaa sitä tai sit tämä johtui sellasesta muutoksesta et sil oli tänää gramaanit.. Onhan sillä ollu ennenki ne wien sivuohjat mut oon pitäny niitä toosi löysällä, lähinnä hätävarana. Niitä kun ei voi tilanteen mukaan säädellä ratsastuksen aikana niinku gramaania.
Jospa seuraavan kerran sidon toisen hepan kentäntolppaan ku meen ratsiin.. ;)

Ihan hetken kokeilin ravata ja E venutti oikein alas rennoks lönkytellen! Wooou! Täytyy tosiaan testata johtuko tänpäivänen tilapäinen mielenhäiriö grammareista vai kavereista...
Ratsastin kaikenkaikkiaan vajaan puol tuntia ja lähinnä siis käyntiä. Tehtiin aluks kokoamis- /odottamisharjoituksia. Kerran tai kaksi joka sivulla hidastin käynnissä muutamaksi metriksi niin että hädin tuskin liikkui eteen. Loin rauhalliseen tahtiin maiskautuksilla sekä pohkeella hiukan painetta jotta se keveni kädeltä ja nosti selän ylös kävelleen takaa paremmin alle. Siitä pyrittiin rauhallisesti vapauttamaan rentoon käyntiin. Tuosta kun vain myötää niin Eikkarihan painaa kaasua samantien kuin höyryjuna joten se pitää päästää pidempään käyntiin hyvin varoen. Täytyy sanoa sille "käääveele" ja tehdä puolipidäte heti askel "vapauttamisen" jälkeen.

Se keskittyi jopa niin hyvin että onnistuimme pituushalkaisijalla vaihtelemaan sulusta toiseen (oikeasta vasempaan jne.) ja avosta sulkuun. Vähän testailin sitä mihin se pystyy kun viitsii keskittyä edes hiukan.

Lutrasin taas jalat kylmäks ja lätkäsin vielä savet päälle.. Jännityksella odotetaan miltä näyttävät huomenna tai illalla.. myös se kinner..